taru.jousia@gmail.com Kaikki ei ole sitä miltä näyttää - tuskin mikään.

Kommentoimalla tätä bloggausta olet mukana luomassa tulevaisuutta

Sain valtioneuvoston kansliasta eilen kutsun osallistua Oulussa tänään järjestettävään 2030 Tulevaisuusselonteon tapahtumaan. Kutsussa minua pyydettiin bloggaamaan tapahtumasta. Bloggaustani ja ”sen tuloksia” tultaisiin hyödyntämään ja käyttämään tulevaisuusselonteon tukena. Oletan ”sen tuloksia” viittavan tässä yhteydessä paitsi kirjoitukseeni myös bloggauksesta syntyvään keskusteluun. Blogini linkitetään myös http://www.2030.fi/ sivustolle.

 

Kerran vaalikaudessa eduskunnalle annettavan tulevaisuusselonteon teemana on Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030. Syys- ja lokakuun aikana selonteon tiimoilta järjestetään seitsemällä paikkakunnalla tilaisuuksia, joissa asiantuntijat ja eri kansalaisryhmät keskustelevat ja ideoivat Suomen tulevaisuutta ja sen tapahtumia

 

Oulun tapahtuman teemana oli Uusi pohjoisen maantiede – Suomi vuonna 2030. Tilaisuuden avasi liikenneministeri Merja Kyllönen läväyttämällä väärin päin olevan kartan seinälle. Ajatukset tulisi kääntää uusille urille katsomalla maailmaa pohjoisesta käsin. Kyllönen toi puheenvuorossaan esille keskeisen pohjoisen ihmistä koskettavan teeman: kaivostoiminnan ja alkuperäisen luonnon ja kulttuurin mahduttamisen samalle alueelle eli ihmisten hyvinvoinnin kaivostoiminnan läheisyydessä. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen toi myöhemmin esille vision, jossa pohjoinen on tulevaisuudessa kestävän kehityksen kaivostoiminnan ja ympäristöasioiden johtava alue maailmassa.

 

Kaivostoiminnan yhteydessä kansainvälisyys on tuttu juttu, mutta muutoin kansainvälisyys ei saanut erityisen paljon huomiota. Keskustelujen painopiste pyöri siinä, mitä pohjoisessa voidaan tehdä ja miten siitä voidaan kertoa muulle maailmalle eli miten markkinoida ja myydä omaa osaamista. Keskustelusta puuttui kaivostoimintaa lukuunottamatta aika lailla kokonaan näkökulma, miten houkutella arktiselle alueelle kansainvälisiä osaajia myös muilta aloilta. Voisiko vaikkapa Kanariansaarten johtavat matkailuyritykset tuoda omaa osaamistaan pohjoiseen ja saada matkailun täällä kukoistamaan?

 

Pääteemoiksi nostettiin kaivostoiminnan ohella monipuolinen osaaminen, matkailu ja ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomat mahdollisuudet, erityisesti junaradan rakentaminen Norjaan ja sieltä kulkureitti jäämerta pitkin Aasiaan. Pohjoisella Suomella on ilmaston lämpenemisen myötä mahdollisuus luoda logistinen nahkansa maailman navaksi, jos tilaisuus osataan hyödyntää. Kustannukset ovat kuitenkin suuret, junarataa Norjaan ja jäämerelle ei alle miljardilla saa. Ylipäätään yhteistyön tiivistäminen muiden arktisten alueiden kanssa, lähinnä Norjan ja Venäjän suuntaan nousi päivän aikana useiden toimijoiden taholta esille, myös Ruotsi vilahti ainakin kerran.

 

Huoltovarmuuskeskuksen analyytikko Hannu Hernesniemi toi omassa puheenvuorossaan esille, että Suomesta on hyvä vauhtia tulossa bioöljymaa. Sen saralla on useiden toimijoiden taholla alettu jo tuumasta toimeen. Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola sen sijaan muistutti ja huomautti omassa puheenvuorossaan, että Lapland on eri brändi kuin Finland. Oulu on pohjoista finlandia, sillä Laplandiin on täältä yhtä pitkä matka kuin Helsingistä Riihimäelle.

 

Itselleni päivän paras anti oli Laanilan lukiolaisten ehdotus tuulivoiman viemisestä avaruuteen ja aurinkotuulen hyödyntämisestä energiantuotannossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Käytettiinköhän siellä todellakin termiä junarata?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Ei varmaan, olisiko käytetty termiä raideliikenne. Junarata on mukavamman kuuloinen.

Matias Härkönen

Vuonna 2030 suomessa on joka paikassa lähiöitä, joissa n. 80-90% on maahanmuuttajia. Eläkeläisiä on suhteessa enemmän kuin koskaan ja työttömyys silti korkea. Arviolta 20%.

Lähiöjengit ja moottoripyöräjengit hallitsevat ravintolakulttuuria ja joka paikassa maksetaan "suojelurahaa". Poliisi on voimaton, eikä useisiin paikkoihin lähdetä kuin vähintään 2-3 autolla. Ihmiset jaotellaan hyvin karkeasti köyhiin ja rikkaisiin.

Taloudellisesti suomi on lähes konkurssissa. Uudet tulokkaat eivät ole työllistyneet kunnolla ja teollisuutta ei oikeastaan enää ole. Ne jotka menestyy, kierrättävät rahansa veroparatiisien kautta.

Tuttua jostakin? Juu, ottaa ja yhdistää Ruotsin ja Kreikan nykytilanteen!

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Entä pohjois-suomi? Lappi? Tilaisuudessa joku heitti ilmaan kysymyksen, elättääkö pohjoinen tulevaisuudessa muun Suomen?

Käyttäjän SariKarlstrm kuva
Sari Karlström

- Lappi ja koko Pohjois-Suomi autioituu, kiitos pakkokuntaliitosten.
- Ehkä elättää tulevaisuudessa kaivostoiminnalla, mutta minkä kustannuksella? Luonnon!
- Ja kuka määrää? Eu:n Liittovaltio!

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia Vastaus kommenttiin #52

Teknologialla kaivostoiminnasta voidaan saada luontoystävällistä ja se on tulevaisuuden tavoite.

Jukka Mäkinen

Lappi on myyty Venäjälle jotta Suomi sai maksetuksi Vanhasen ja Kataisen hallitusten aikana otetut velat.
Joulupukki on saanut sadan vuoden autonomian.

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

Matias, noin se voi mennä, valitettavasti.

Tai sitten suora demokratia on edennyt ja kansalaiset ovat päässeet vaikuttamaan asioihinsa. Rahan lapiointi ulkomaille on vähitellen lopetettu ja ryhdytty sen sijaan laittamaan oman maan asioita kuntoon pala palalta. Vanhuksilla on hyvä hoito, lääkäriin pääsee kuka vain kahdessa päivässä, yrittämiseltä on poistettu byrokratiaa ja pienyrityksiä onkin noussut runsaasti uusia, jotka mielellään työllistävät ja varsinkin nuoria. Eurosta on irtauduttu ja EU:sta myös, markka on aikansa kelluttuaan vahvaa valuuttaa ja Suomella on puolueettomana maana hyvät suhteet itään ja länteen ja kauppa käy.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Tilaisuus johon tänään osallistuin, tämä bloggaus ja tästä käytävä keskustelu ovat osa vaikuttamista. Jokainen voi viedä omaa viestiään eteenpäin.

Richard Järnefelt

Marjukka, meillä on yhteinen toive. Tuollainen Suomi olisi ihana paikka olla ja elää. Meillä melkein oli se jo kerran, mutta sitten tulivat nämä nulikkapoliitikot, ja tuhosivat sen. :-(

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Pitkäjänteinen visio:

1. Ostetaan Petsamo takaisin.
2. Rakennetaan rautatietunneli Viroon.

Edut Suomelle:

1. Muuten Lappi jää ikuisesti näivettyväksi pussinperäksi.
2. Muuten ei Suomella ole riittävän suuria yleishyödyllisiä hankkeita jotta päästäisiin EU:n tuleville rakennerahastoille.

Edut Venäjälle:

1. Raja Naton kanssa lyhenisi.
2. Suomi voisi luvata jäävänsä Naton ulkopuolelle (?!).

Rahat haettaisiin ensisijaisesti EU:lta, perustelu:

1. EU tarvitsee sataman jota eivät direktiivit rajoita (ja rautatien sinne).
2. EU tarvitsee sanansijan Jäämeren asioissa.

Richard Järnefelt

Heikki, aivan erinomainen idea!!!!!

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Joku kommentoija tapahtumassa nosti esille EU:n, Suomen ja Suomen alueiden päätäntävallassa olevien asioiden selkeän jaottelun. Nyt kun ei oikein tiedä, mikä on kenenkin päätäntävallassa.

Käyttäjän reijoruotsalainen kuva
Reijo Ruotsalainen

Suomi ilmoittaa 2018 olevansa demilitarisoitu vyöhyke taloussodassa ja kieltäytyy kansainvälisestä kilpailusta. Suomi keskittyy kokonaan kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen ja onni kukoistaa maahnmuuttaneiden nuorten innokkaan työn ansiosta ja vanhukset saavat hyvää hoitoa. Oulun ympäristöstä on muodostettu taloussota erikoistalousalue, jossa Nalle Walhroosin johtamat taloussota nerot tekevät huimia voittoja ja osaltaan tuon alueen maksamat verot rauhansuomelle auttavat rauhanomaisessa rinnakkaiselossa.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Ruotsalaisen kommentista tuli mieleen kansanedustaja Ville Vähämäen (PS) puheenvuoro, jossa hän uumoili, että tulevaisuudessa globalisoituminen lisääntyy ja kansallisvaltioiden välinen kilpailu samalla vähenee, mutta valtion sisällä kilpailu voi lisääntyäkin esim. pohjoisen ja etelän välillä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pohjois-Suomen tulevaisuus riippuu seuraavista asioista:

1. Rautatie Jäämeren satamaan ja Nato-jäsenyys. Molemmat ovat välttämättömiä.
2. Kaivokset eivät saa pilata luontoa pysyvästi. Kaivoksista ei niin väliä, mutta luonnosta kyllä.
3. Pääseekö Suomi hyötymään jotenkin Barentsin rikkauksista? Suomi voi joutua vielä maksumieheksi.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Väänänen, rautatie jäämeren satamaan oli vahvasti esillä, mutta myös sen kustannukset olivat vahvasti esillä. On oltava varma, että se kannattaa, ei voida lähteä kokeilemaan kannattaako raiteiden rakentaminen ellei olla mahdollisimman varmoja, että kannattaa. Natosta ei puhuttu mitään. Kaivosten ja luonnon yhteensovittaminen oli esillä ja siihen vastaus on pohjoisessa muutoinkin vahva teknologiaosaaminen. Barentsin rikkauksista ei minun muistaakseni puhuttu, paitsi kotimaisista mineraaleista. Jäänmurtajia ainakin meinattiin kuljettaa jäämerelle, jos raiteet saadaan.

Jorma Kassinen

"Jäänmurtajia ainakin meinattiin kuljettaa jäämerelle, jos raiteet saadaan."

Että mitä meinattiin tehdä?
Toivottavasti tarkoitit että aiotaan myydä Norjalaisille pari jäänmurtajaa satamia varten.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Sellainen ajatus heräsi just nyt, että tuollaisiin tapahtumiin pitäisi saada enemmän luovia ihmisiä mukaan. Sellaisia jotka heittelisivät ilmaan kaikenlaisia villejä ajatuksia ja ideoita ja niitä voitaisiin sitten jalostaa tai vaihtoehtoisesti unohtaa jos siltä tuntuu. Tämän päiväinen tapahtuma ei suoranaisesti loistanut luovuudella, vaikka sitä jossain määrin ajettiin kaiketi takaa.

Käyttäjän reijoruotsalainen kuva
Reijo Ruotsalainen

Nokia nimisessä virmassa käytimme joskus kaksiosaista tapahtumaa. Ensimmäisessä osiossa sai vain esittää hurjia uusia visioita ja keksiä miten niitä voisi mahdollisesti auttaa toteuttamaan. Sitten suraavassa osiossa vasta sai kertoa miksi niitä visioita ei voi toteutaa. Ihmeen usein toisessa osiossa oli edelleen kehitysdraivi kova ja alasampuminen lennosta ei kiinnostanut kovinkaan paljon :) Vaikka tottakai jouduttiin tekemään kompromisseja paljonkin.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Ruotsalainen, tuollainen toiminta kuulostaa aidosti innovatiiviselta vaatien tietenkin luovat ja innovaatiiviset ihmiset toteuttamaan sitä.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Jäämeren satamasta voi rautatietä jatkaa melko pitkälle, sillä Jäämeri on silloin jäässä.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Ilmastonmuutoksen myötä se ei välttämättä ole jäässä. Ilmastonmuutoksen näkeminen mahdollisuutena oli yksi päivän teema.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Juuri siksi: ilmasto myös kylmenee vaikka välillä lämpeneekin. Ilmasto muuttuu, mutta seuraapa mihin suuntaan se on nyt muuttumassa.

Jussi Jääskeläinen

Lukemalla tämän kommentin, tiedät, että on ihmisiä joiden mielestä moinen selonteko on ajanhukkaa ja kaukana tuottavasta työstä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

... Sanos muuta. Uudet ideat vain sotkevat byrokraatin rauhantilan.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Kyllä minäkin tapahtuman jälkeen olen miettinyt, mikä päivän anti oli. Kovin paljon uutta tietoa en saanut, mutta ajatuksena se, että eri alojen asiantuntijat ja kansalaiset osallistuvat samaan tapahtumaan, käyvät keskustelua ja vaihtavat ajatuksia, joiden tarkoituksena on auttaa päätöksentekijöitä tulevaisuudessa tekemään hyviä päätöksiä on hyvä. Ylipäätään Suomessa tarvittaisiin enemmän asiantuntijoiden hyödyntämistä politiikassa sekä vuorovaikutusta eri kansalaisryhmien välillä. Tämän päiväinen tapahtuma haki sellaista. On tärkeää, että mahdollisimman moni tulee kuulluksi ennen päätöstentekoja.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Pääteemoiksi nostettiin kaivostoiminnan ohella monipuolinen osaaminen, matkailu ja ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomat mahdollisuudet, erityisesti junaradan rakentaminen Norjaan ja sieltä kulkureitti jäämerta pitkin Aasiaan. Pohjoisella Suomella on ilmaston lämpenemisen myötä mahdollisuus luoda logistinen nahkansa maailman navaksi, jos tilaisuus osataan hyödyntää. Kustannukset ovat kuitenkin suuret, junarataa Norjaan ja jäämerelle ei alle miljardilla saa. Ylipäätään yhteistyön tiivistäminen muiden arktisten alueiden kanssa, lähinnä Norjan ja Venäjän suuntaan nousi päivän aikana useiden toimijoiden taholta esille, myös Ruotsi vilahti ainakin kerran."

Junaradasta jahkutaan ensin 10 vuotta, sitten sen toteutusta jahkutaan toiset 10 vuotta, valmistumiseen menee vielä 10 vuotta.

Rata on suunnilleen valmis Pohjois-Atlantin ja Jäämeren viileän, eli negatiivisen AMO vaiheen alkamisen aikoihin,
jolloin mennee vielä 30 vuotta uutta positiivista AMO oskillaation vaihetta odotellessa, että rata taloudellisesti kannattaa ottaa käyttöön.

Radan pitäisi olla nyt valmis.

Hyvä me?

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Timo Huolman, sanoissasi taitaa olla totuuden siementä. Radasta on puhuttu jo vuosia ja eihän se ihan hetkessä valmistu.

Jouko Koskinen

Pohjanlahden perukoille pitää rakentaa muutama jättiydinvoimala jotta risteilyalukset pääsevät sinne Jouluna myös tulevan jääkauden olosuhteissa. Lauhdelämpö pitää jäänpaksuudet siedettävinä.

Kun poronhoitoalueen raja siirtyy jonnekin Jämsän korkeudelle voivat turistit nauttia rökitettyä renstekkiä ympäri vuoden. Vegaaneille kasviksia valtavissa kasvihuoneissa. Omat eväät takavarikkoon. Palautetaan vasta Saksassa.

Pikkurahan puutteessa myydään ylijäämäsähvö HVDC linjaa pitkin Saksaan. Alle puolen petawatin teholla hintaan ~100€/MWh

Eipähän olla köyhiä eikä kipeitä.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Muutetaan kaikki Suomen lakkautetut paperitehtaat valmistamaan bioöljyä. Mukaanlukien Kemijärven ex-sellutehdas. Siinäpä sitä visiota.

Jorma Kassinen

Rata jäämeren rantaan ja avaruusvoimala?

"eli ihmisten hyvinvoinnin kaivostoiminnan läheisyydessä"

No lappiin tulee nyt siis kaivoksia eikö niin?
Ja niiden lähellä nyt ei voida kovin hyvin.
Ja ne nyt eivät koko Suomea elätä.
Oulusta ne varmaan rahdataan maailmalle jatkossakin.

Suomen avaruusohjelma on sen verran vielä lapsenkengissä että en siitä jaksa innostua.

Josko laitetaan se kartta poikittain?
Silloin Venäjä on Etelässä tai Pohjoisessa riippuu kummin päin kääntää.
Ratakin menee valmiina.

Suomella kun ei ole sitä jäämeren rantaa niin onkohan joku kysynyt Norjasta että saako semmoisen rakentaa?
Ja jos saa niin senkun rakennetaan vaan EU rahoilla heti vaikka luotijuna.
Vaikka sille ei mitään liikennettä tulisikaan.

Ei siellä mikään huiske käy.
"Nykyisin Kolarin radan henkilöliikennettä hoidetaan hiihtosesongin ulkopuolella keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kulkevalla henkilöjunalla Helsingistä. Hiihtosesongin aikana Kolariin ajetaan useita yöpikajunia vaihtelevin aikatauluin. Sesonkijunista kaikki eivät kulje päivittäin, vaan ne on ajoitettu lomien alkuun sekä viikonloppuihin. Toukokuussa ei ole henkilöliikennettä lainkaan.[4]
Tavaraliikenne on nykyisin yksinomaan raakapuuliikennettä Kemiin."

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyllä aihe kiinnostaa Norjan puolellakin.
http://www.tornedalen.org/files/1328618955_Arkiv-I...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Jorma Kassinen

Ilman muuta kannattaa rakentaa.
EU voisi vielä maksaa.

Saa sen radan sitten kiinni jos ei ole käyttöä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kovin kauas tulevaisuuteen ei kannata yrittää kurkistella. Vuoden 2030 Suomea miettivät luovat ajatuksiinsa omia ideoitaan, millaista silloin olisi. Omiin ideoihinsa rakastuu, ja näin muuttuu jähmeämmäksi mukautumaan oikeisiin muutoksiin, kun etusijalla ovat omat kuvitelmat asioiden kulusta.

Ratkaisuja pitää tehdä sen perusteella, miltä juuri nyt näyttää, eikä sen perusteella mitä viimevuotisessa tulevaisuus 2050 -seminaarissa on itseensä iskostanut.

Kun täällä mietitään junaradan rakennusta, on tekniikan kehitys ehtinyt jo nanotekniikkaan ja sieltä löytyneisiin huimiin mahdollisuuksiin.
Kuten esimerkiksi grafeeni. Yhden atomin paksuinen hiilikalvo, jonka on huomattu toimivan erityisen erikoisesti lujuuden ja sähkönjohtavuuden ja tiesminkä suhteen. Joka mullistaa kohta ainakin puolijohdeteollisuutta.

Viimeisimpinä uuden tekniikan saavutuksena prof. Celani on esitellyt koejärjestelynsä, jossa todennetaan ns. kylmäfuusion tapahtuvan. Eli laitteistosta saadaa enemmän energiaa kuin mitä siihen syötetään. Kannattaisiko tuollaista yhtään tutkia lisää?

Jos ennen innovatiivinen Suomemme taantuu kyvyttömäksi huomaamaan mahdollisuuksia uusiin oivalluksiin ja uuteen nousuun, on tilanne menetetty.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Itse toin esille teknologian monipuolista hyödyntämistä ja esimerkiksi matkailussa sen hyödyntämistä. Tavalliselle ihmisille kun voisi olla melkoinen elämys päästä tutustumaan siihen, mitä kaikkea innovaatioita voidaan tehdä. Google esimerkiksi on kehittänyt jokin aika sitten auton, jota voi ajaa sokea jne.

Mutta tuo ajatus vaatii hiomista, jos on lainkaan toimiva käytännössä.

Jouko Koskinen

Suomalaiset innovaatiot vastaavat käytännön ongelmiin jotka tunnustetaan yleisesti eloonjäämisen avainkohdiksi:

http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ymparisto_voi_romah...

Aavikoituminen
Biodiversiteetin köyhtyminen
Eroosio
Happamoituminen
Juomavesivarojen riittävyys
Maaperän pilaantuminen
Rehevöityminen
Vesien saastuminen

Pähkinänkuoressa kyse on siitä, että me ihmiset emme ole tehneet mitään todella merkittävää torjuaksemme ympäristön romahduksen.
- Simon Fraser -yliopiston biodiversiteetin professori Arne Mooers.

Hyssyttelijät odottavat fysiikan, kemian ja taloustieteen perusteet kaatavaa ihmettä pää pensaassa.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Vesi ja juomaveden puhdistaminen vilahteli useamman kommenteissa, mutta ne jäivät enemmänkin roikkumaan ilmaan kuin että asiaa olisi visioitu jotenkin eteenpäin. Puhdas juomavesi tulee olemaan vielä kortilla. Suomesta itse asiassa viedään jo vedenpuhdistamisteknologiaa maailmalle. Olen kirjoittanut siitä joskus vuosi sitten yhteen bloggaukseen.

Jouko Koskinen

Ai että detaljeja kaipaat - kaunis Taru!

Kas tässä:

Käänteisosmoosilaitteistolla voidaan vedestä puhdistaa suolan lisäksi mm. kalkkia, rautaa, mangaania, humusta ja uraania. Käänteisosmoosi perustuu kalvorakenteeseen, jossa on molekyylin kokoluokkaa olevia reikiä.

Vesi puristetaan kovalla paineella tämän puoliläpäisevän kalvon läpi erotellen suolat ja epäpuhtaudet vedestä. Käänteisosmoosilaitteistoja käytetään yleisesti puhtaan veden valmistamiseen lääketieteen ja teollisuuden tarpeisiin.

Laitteiston hinnaksi tulee noin 1,5 X kallioporakaivon hinta. Huomaa että kaivovesi saattaa vaatia ainakin radionukleiidien poistamisen. Pienehkön rantalomakohteen laitteisto tarvii noin 4 neliön tilan ja asiansa osaavan vastuuhenkilön osa-aikaisen työsuhteen.

Kuva: http://mrlvi.shop.wosbee.com/KUVAT/VESITEHDAS500px...

1. RO-laitteiston syöttöpumppu
2. Paisuntasäiliö
3. Esisuodatin
4. RO-yksikkö: sähkökeskus, suodatin, paineenkorotuspumppu, RO-suodatin
5. Mineralisointi
6. Käyttövesipumppu
7. Puhdasvesisäiliö

Pumput metelöivät melkoisesti mutta nehän voidaan sijoittaa kauas asuintiloista. Sähköliitäntä pitää olla vähintään 3X25 - toimitusvarmaa ydinsähköä.

Japanissa on muutama ydinvoimala yksistään vedenpuhdistusta varten mutta en tiedä mikä oli metodi siellä. Googlaapa itse - kiitos!

Jouko Koskinen

Jo 70-luvulla suomalainen keksijäkoleegio keksi ja kehitti noiden kalvojen valmistustekniikan omaten vuosia yksinoikeuden. Toimitti kalvojaan helsinkiläisestä tehtaastaan maailman joka kolkkaan.

Nimiä ja osoitteita en nyt muista mutta osaan ajaa päätekijän OK-talolle Myllypurossa. Pitänee poiketa.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Jokainen voi muuten linkittää omia bloggauksiaan tulevaisuusselonteon sivuille http://www.2030.fi/miten-mukaan

Linkittäkää ja olkaa mukana Suomen tulevaisuuden tekemisessä!

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Lookit... the hustle never ends...

Jukka Mäkinen

2030 Suomea ei enää ole.
Kataisen ja vanhasen aikana kasvanut velkataakka kaatoi Suomen.
Velaton ja hyvin konnektoitunut Ahvenanmaa osti konkurssipesältä manner-Suomen itselleen. Kansalliskieleksi jäi ainoastaan ruotsi. Suomen käyttö julkisilla paikoilla, kouluissa ja virastoissa kiellettiin. Metsässä saa vielä huutaa ja kiroilla suomeksi. Paitsi hirvestysaikaan.
Heti sen jälkeen Åålanti myi Lapin Venäjälle maksaakseen manner-Suomen ostoon lainaamansa rahat. Kauppojen koplaajana ja taustapiruna toimi eläkkeeltä haetut Nalle Wahlroos ja Stfan Wallin.
Uuden Östra Ålandin pääkaupunki rakennettiin Raseborgin kuntaan. Helsinki sai jäädä muslimien ja savolaisten asuttamaksi. Esbon länsirajalle ja siitä mutkitellen pohjoiseen rakennettiin piikkilanka-aita, ja porteista pääsi läpi vain sellaiset joilla oli todistettava ruotsin kielen taito. Sen osoittamiseksi kaikille kielitaitoisille oli istutettu chippi korvan taakse joka rajalla skannataan.
K- ja S-markettien, jotka edelleen myivät suomenkielellä suomenkielisille kallista paskaa, lisäksi Bättre Folkille oli perustettu Å-market josta saa edullisesti laadukasta tavaraa.
Maan suosituin pojan nimi 2029 oli Åke.
Rautateillä hallitsee Viking line.
Maanteillä perunalastuilla kulkevat Taffelbilit.
Kaikki kieliraja-aidan itäpuolinen peltoala on perunaa.
Vanhassa häviävässä internetissä pyörii vielä suomenkielinen usarin puheenvuoro, missä kurjat saavat rutista epätoivoaan ja muistella aikaa kun oli vielä persut ja toivoa.

Jorma Kassinen

"2030 Suomea ei enää ole.
Kataisen ja vanhasen aikana kasvanut velkataakka kaatoi Suomen."

Mihinkäs se Suomi katoaa?
Meiltä on kadonnut terveydenhuolto, eläkkeet, sosiaaliturva ja itsenäisyys.

Mutta kyllä täällä varmasti on kaivostoimintaa, metsäkauppaa ja työpaikkoja tarjolla 1/3 nykyisestä palkkatasosta.

Hyvä talouskasvu päällä ja suurin osa ihmisistä vapautunut 4 vuoteen lyhennetystä velkavankeudestaan jonka asuntomarkkinoiden romahdus aiheutti.

Toivoa sopii että velat on kuitattu eläkevaroilla pois että veroaste on sopivalla 15-20% tasolla ja että eläkkeet kustannetaan suoraan veroista joten eläkemaksut ovat pysyneet alhaalla.

Tuo olisi paras skenario.

Pelkään että meillä totetutuu huonompi vaihtoehto.
Byrokraattinen sosialistivaltio jossa ihmiset käyvät ulkomaisten yritysten tehtaissa töissä 8 euron päiväpalkalla jota valtio tukee.
Työpaikat ovat verovapailla vyöhykkeillä junaratojen ja satamien ympärillä.
Virkamiehet käärivät lahjukset välistä ja toimittavat sosialistista ilmaistyövoimaa a la Pohjois-Korea.
Veroaste hiukan nykyistä korkeampi 65%.

Toimituksen poiminnat